Tienattu euro on palkitsevin euro (Julkaistu Keskisuomalaisessa 27.11.2020)
Luodon kunta on vuodesta toiseen
työllisyystilastojen kärjessä työttömyysprosentin ollessa viimeisimmässä
katsauksessa 3,5 % (9/2020, TEM). Jyväskylässä luku oli 13,7 %. Vaikka
piskuista Luotoa ei voi rakenteiltaan laittaa samalle viivalle Jyväskylän
kanssa, olisi meillä opittavaa luotolaisesta mentaliteetista ”Oma työpaikka on
aina parempi kuin tukien nosto”.
Mitä varhemmin nuori saa palkitsevan
kokemuksen omalla työllä tienaamisesta ja onnistumisesta, sitä todennäköisemmin
hän on myös aikuisiällä joustava työn suhteen ja yrittäjäksi ryhtyminenkin
koetaan normaaliksi tavaksi tienata elantonsa.
Peruskoulu voi tuottaa
haasteita, jos on oppimisen pulmia ja/tai ei ole motivaatiota. Nämä nuoret
voivat kuitenkin olla tulevaisuuden toivosukareita, jolla ei kertomansa mukaan
ollut huima koulumenestys, mutta pistämätön bisnesvainu kylläkin.
Peruskoulussa olisi hyödykästä
perustaa opintoihin sidottuna ryhmiä, joissa nuoret saisivat TET-jaksoja
syvällisemmin tuntumaa työelämään ja yrittäjyyteen Tiimiakatemian hengessä:
projekteja ja työkeikkoja asiakastyönantajille. 4H-yrittäjyys on valmis konsepti 14–29-vuotiaille
nuorille. Pelkästään Jyväskylän seudulla on jo noin 60 4H-yrittäjää. Nuoret
viettävät aikaa Veturitalleilla, keskustassa ja Sepässä. Avattaisiinko näihin
paikkoihin nuorten yrittäjyys- ja työmestoja?
Teemme omissa laareissamme hyvää
työtä, yhdessä voisimme tehdä erinomaista työtä alle 30-vuotiaiden parissa.
Yhteistä rajapintaa eri-ikäiset ja eri osaamisasteiset kohderyhmät huomioiden löytyy
monilta toimijoilta, kuten TE-palvelut, työllistämisen kuntakokeilu, yläkoulut,
toisen ja korkea-asteen oppilaitokset, EduFutura, järjestöpuolelta mm. 4H, YAD,
Jyväskylän Katulähetys ja lukuisat muut toimijat.
Mukaan yhteispeliin myös yrityksiä
ja yrittäjäyhteisöjä, kuten Crazy Town ja Jyväskylän Yrittäjät. Yrityksille
lisää rohkeutta ja tahtotilaa nuorten palkkaamiseen. Nuori voi olla
osaamisessaan vehreä, mutta piankin jo yrityksen innovaattori ja tuloksentakoja.
Työikäisten nuorten palkkaamiseen on usein saatavilla tukeakin.
Tiukassakin taloustilanteessa
eri toimijat hyötyvät yhteistyöstä. Sitran ja THL:n tutkimuksen mukaan pelkän
peruskoulun varaan jäävä nuori maksaa yhteiskunnalle noin 300 000 euroa
elämänsä aikana. Jos mukaan otetaan laajemmin esimerkiksi terveydenhuollon
kustannukset, voi hintalappu olla jo jopa miljoona euroa. Ihan perusmatikalla
havaitaan, että tehokkaalla yhteistyöllä syntyy sekä säästöä että kilisee
euroja niin kaupungille kuin toimijoille. Mikä tärkeintä, nuoret saavat työtä, toimeentuloa
sekä luodaan kasvumahdollisuuksia uusille menestystarinoille.
Mervi
Turunen
Koulutuspäällikkö,
Jyväskylä
Kuntavaaliehdokas,
KD
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti