Kuka on Mervi Turunen?

Olen syntyjäni savolainen, varttunut Pieksämäellä Porsaskosken kylällä. Maatalous- ja pitopalveluyrittäjien tyttärenä opin työntekoon varhain. Kaikenlaiset hommat aina mansikanpoiminnasta lihasikojen ja koivuntaimien kasvatukseen tulivat tutuiksi, niin kotona kuin toisilla työnantajilla työskennellen. Perheessäni sain vahvat juuret ja kantavat siivet. Minuun luotettiin, annettiin yrittää ja kannustettiin niin harrastuksissa, opinnoissa, töissä kuin ihan ihmisenä tekemään valintoja ja kantamaan vastuuta.

Opiskelin lukion jälkeen luonto- ja maaseutumatkailun tradenomiksi, jonka jälkeen työskentelin kaupan alalla. Halusin vielä syventää osaamistani, joten opiskelin Jyväskylän yliopistossa kauppatieteiden maisteriksi, pääaineenani markkinointi. Opiskelin laajasti kauppa-, yhteiskunta- ja kasvatustieteiden sivuaineita ja täydensin myöhemmin opintojani aikuiskasvatustieteen aineopinnoilla sekä opettajan pedagogisella pätevyydellä.

Olen työskennellyt Jyvässeudun 4H-yhdistyksessä lasten ja nuorten yrittäjyys- ja työkasvatuksen parissa, TE-toimistossa muutosturva-asiantuntijana ja viimeiset kahdeksan vuotta olen toiminut Cimson Koulutuspalveluilla ura- ja yrittäjävalmentajana sekä Keski-Suomen koulutuspäällikkönä.

Olen ratkaisukeskeinen ja idearikas uurastaja sekä mahdollisuuksien tunnistaja. Rohkeus ilmenee siten, että pystyn keskustelemaan vaikeistakin asioista, haluan vaikuttaa ja edistää omalla toiminnallani avointa ilmapiiriä. Luovuus ilmenee minussa siten, että keksin ratkaisuja niissäkin tilanteissa, joissa voi näyttää jo näköalattomalle. Toisaalta, osaan tarvittaessa myös päästää irti asioista ja orientoitua muutokseen. Minulle tärkeitä arvoja ovat ihmisarvo, perhe, terveys, työ, usko ja luottamus Jumalaan sekä merkityksellisten asioiden tekeminen. 

Jyväskyläläistyin vuonna 2002 ja täältä minä ja perheeni emme lähde mihinkään. Jyväskylä on sopivan kokoinen kaupunki, täällä on runsaasti luontoa, jossa liikkua, harrastaa ja kerätä luonnonantimia. Täällä on meidän elämä, työt ja ystävät. Sukukin on lähellä tuolla Savon puolessa sekä kätevät kulkuyhteydet keskeltä Suomea joka suuntaan.

Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja nyt kristillisdemokraattien ehdokkaana vuoden 2021 kuntavaaleissa. Minua on pyydetty mukaan jo parilla aiemmalla kierroksella, mutta ei ollut vielä oikea aika. Nyt lastemme ollessa isompia olisi iltaisin aikaa myös kuntapäätäntään. Olen käytettävissä!

Seuraa ajankohtaisia julkaisujani FB-sivuilla @merviturunen.jkl ja Instagramissa @meidanjyvaskyla

Tienattu euro on palkitsevin euro (Julkaistu Keskisuomalaisessa 27.11.2020)

Luodon kunta on vuodesta toiseen työllisyystilastojen kärjessä työttömyysprosentin ollessa viimeisimmässä katsauksessa 3,5 % (9/2020, TEM). Jyväskylässä luku oli 13,7 %. Vaikka piskuista Luotoa ei voi rakenteiltaan laittaa samalle viivalle Jyväskylän kanssa, olisi meillä opittavaa luotolaisesta mentaliteetista ”Oma työpaikka on aina parempi kuin tukien nosto”.

Mitä varhemmin nuori saa palkitsevan kokemuksen omalla työllä tienaamisesta ja onnistumisesta, sitä todennäköisemmin hän on myös aikuisiällä joustava työn suhteen ja yrittäjäksi ryhtyminenkin koetaan normaaliksi tavaksi tienata elantonsa.

Peruskoulu voi tuottaa haasteita, jos on oppimisen pulmia ja/tai ei ole motivaatiota. Nämä nuoret voivat kuitenkin olla tulevaisuuden toivosukareita, jolla ei kertomansa mukaan ollut huima koulumenestys, mutta pistämätön bisnesvainu kylläkin.

Peruskoulussa olisi hyödykästä perustaa opintoihin sidottuna ryhmiä, joissa nuoret saisivat TET-jaksoja syvällisemmin tuntumaa työelämään ja yrittäjyyteen Tiimiakatemian hengessä: projekteja ja työkeikkoja asiakastyönantajille.  4H-yrittäjyys on valmis konsepti 14–29-vuotiaille nuorille. Pelkästään Jyväskylän seudulla on jo noin 60 4H-yrittäjää. Nuoret viettävät aikaa Veturitalleilla, keskustassa ja Sepässä. Avattaisiinko näihin paikkoihin nuorten yrittäjyys- ja työmestoja?

Teemme omissa laareissamme hyvää työtä, yhdessä voisimme tehdä erinomaista työtä alle 30-vuotiaiden parissa. Yhteistä rajapintaa eri-ikäiset ja eri osaamisasteiset kohderyhmät huomioiden löytyy monilta toimijoilta, kuten TE-palvelut, työllistämisen kuntakokeilu, yläkoulut, toisen ja korkea-asteen oppilaitokset, EduFutura, järjestöpuolelta mm. 4H, YAD, Jyväskylän Katulähetys ja lukuisat muut toimijat.

Mukaan yhteispeliin myös yrityksiä ja yrittäjäyhteisöjä, kuten Crazy Town ja Jyväskylän Yrittäjät. Yrityksille lisää rohkeutta ja tahtotilaa nuorten palkkaamiseen. Nuori voi olla osaamisessaan vehreä, mutta piankin jo yrityksen innovaattori ja tuloksentakoja. Työikäisten nuorten palkkaamiseen on usein saatavilla tukeakin.

Tiukassakin taloustilanteessa eri toimijat hyötyvät yhteistyöstä. Sitran ja THL:n tutkimuksen mukaan pelkän peruskoulun varaan jäävä nuori maksaa yhteiskunnalle noin 300 000 euroa elämänsä aikana. Jos mukaan otetaan laajemmin esimerkiksi terveydenhuollon kustannukset, voi hintalappu olla jo jopa miljoona euroa. Ihan perusmatikalla havaitaan, että tehokkaalla yhteistyöllä syntyy sekä säästöä että kilisee euroja niin kaupungille kuin toimijoille. Mikä tärkeintä, nuoret saavat työtä, toimeentuloa sekä luodaan kasvumahdollisuuksia uusille menestystarinoille.

Mervi Turunen

Koulutuspäällikkö, Jyväskylä

Kuntavaaliehdokas, KD