Kirjoitus on julkaistu Suur-Jyväskylän lehdessä 2.6.2021

Kestävän matkailun Jyväskylä

Ehdotan, että Jyväskylään perustetaan muutamia Hop-On Cycle-Off -bussivuoroja. Tämä tarkoittaa bussia, jossa on sisällä bussin takaosassa helppokäyttöisiä ja tukevia pyörätelineitä ja muu osa bussista on varustettu normaaleilla istuimilla.

Tällainen bussi mahdollistaisi esimerkiksi yhdensuuntaisen työmatkapyöräilyn: pitkä työmatka taittuu aamulla bussilla ja työpäivän päätteeksi pyöräillen kotiin. Matkailijoille pyöräbussi tarjoaisi mahdollisuuden saavuttaa nopeasti ja vaivattomasti Jyväskylän keskustasta kauempana sijaitsevia pyöräilyreittejä sekä liikunta- ja luontokohteita.

Kaupungin keskustaan ja suurtaajamiin pyörävuokrauspisteitä, joista saa sekä kulkupelin lisävarusteineen että sujuvat opasteet, miten ja mihin suunnata bussilla pyöräretkelle. Matkailupalvelujen kehittämiseen, pyöräreittien ja muiden retkeilyreittien rakentamiseen, jo olemassa olevien kunnostamiseen, tuotteistamiseen ja aktiiviseen myyntiin tarvitaan Jyväskylässä puhtia. Palvelujen saavutettavuutta edistäisi esimerkiksi kattava mobiilisovellus, josta löytyisi helposti mm. kaikki Jyväskylän retkeilyreitit, luontokohteet ja aktiviteetit keskeisine tietoineen ja reaaliaikaisine varaus- ja maksujärjestelmineen.

Meillä on paljon hyödyntämätöntä kestävän matkailun luontopotentiaalia laajassa kunnassamme. Tämä voisi olla kaivattu kaupunkimme matkailubrändin selkeyttäminen: kestävän matkailun Jyväskylä, jossa on tilaa liikkua ja nauttia luonnosta. Kun olet päivän huhkinut pyöräreitillä, voit illalla nauttia entistä elinvoimaisemman kaupunkikeskustan tapahtumatarjonnasta sekä kulttuuri- ja ravintolapalveluista, tai vaikka saunomisesta, olemmehan Maailman Saunamaakunnan pääkaupunki.

Mervi Turunen

Alueellista ja toimialakohtaista tasapuolisuutta

Mitenkähän paljon euroja on vuosikymmenten varrella uponnut konserttisalin suunnittelukilpailuihin ja selvitysprosesseihin? Sillä hintaa olisi aikanaan jo ainakin osan konserttitalosta rahoittanut.

Kuntatalous on nyt erityisen tiukoilla ja uusille mittaville hankkeille on vaikea järjestää rahoitusta. Samaan aikaan kun vireillä on laaja suunnitelmaluonnos liikuntaolosuhteiden kehittämiseksi, kulttuuri soittelee kakkosviulua.

Kyllä, kannatan elinvoimaisuutta lisääviä investointeja, kuten Hippos-hanketta, mutta joku tasapuolisuus suunnittelussa tulisi olla toimialoittain ja alueellisesti. Toivoa sopii, että investoinneissa tehdään myös huolellisia laskelmia, mihin satsaaminen maksaa nopeimmin itsensä takaisin suoraan ja/tai välillisesti.

Kuinka isoa joukkoa ympärivuotinen hiihtoreitti palvelee versus TAITO-liikuntapuistot ympäri kuntaa? Selvää sosiaali- ja terveysmenoissa säästöä, jos iso joukko huono- tai peruskuntoisia ihmisiä innostuu enemmän liikkumaan kotinsa lähettyvillä, kuin jo ennestään runsaasti liikkuvat sivakoivat keinotekoisella ladulla vuoden ympäri. Olen itsekin aktiivihiihtäjä, mutta kaikkea ei voi kuntatalouden karkkikaupassa saada.

Päätöksenteossa näyttää välillä unohtuvan, että Jyväskylä on muutakin kuin kantakaupunki. Alueellista tasapuolisuutta kaivataan palvelujen kehittämisessä ja toteuttamisessa esimerkiksi sosiaali- ja terveys-, kulttuuri- ja liikuntatoimialoilla sekä matkailupalveluiden tuotteistuksessa ja myynnissä.

Työllisyyspalveluissa alueellista tasapuolisuutta saavutetaan helposti kesätyöseteleillä.

Nuorten työllistämiseen satsaaminen on nopeaa matematiikkaa: mitä varhemmin nuori saa palkitsevan kokemuksen omalla työllä tienaamisesta ja onnistumisesta, sitä todennäköisemmin hän on myös aikuisiällä joustava työn suhteen ja yrittäjäksi ryhtyminenkin koetaan normaaliksi tavaksi tienata elantonsa.

Hienoa, että Jyväskylän kaupunki tarjoaa kesätyöseteleitä tänäkin vuonna. (Ksml 18.4.) Seteli on erinomainen keino mahdollistaa kesätyöpaikka myös Jyväskylän keskusta-alueen ulkopuolella asuville nuorille. Seteli on samalla rohkaisu ja pieni kädenojennus yrityksille nuorten palkkaamiseksi. Tämä on sitä oikeaa alueellista tasapuolisuutta päätöksenteossa.

Tänä vuonna noin 100 nuorta jää ilman kesätyöseteliä. Toivon kaupungin nostavan kesätyöllistämisen budjettia sekä kaupungin töihin että kesätyösetelien muodossa jo ensi vuonna.

Työssäni näen työkokemusta hankkineiden ja työelämän pelisääntöihin harjaantuneiden nuorten työllistyvän aikuisiän kynnyksellä paremmin kuin nuoret, joilla ei ole työelämätuntumaa. Tämä pieni satsaus kaupungin muutoin mittavassa budjettitarpeessa maksaa jokaisen euron takaisin.

Mervi Turunen,

Koulutuspäällikkö

Kuntavaaliehdokas (kd.)

Mielipidekirjoitukseni on julkaistu Keskisuomalaisessa 1.5.2021.

 Saunakulttuurin ja hyvinvoinnin Jyväskylä

Jyväskylä on vetovoimainen kaupunki elää, opiskella ja työskennellä. Mielikuva matkailukohteena on sitä vastoin valju ja vaikeasti nimettävissä. Mistä Jyväskylä tunnetaan?

Jyväskylän brändiä nyitään milloin mihinkin suuntaan: Suomen liikuntapääkaupunki, Suomen Ateena, Aallon kaupunki ja Keski-Suomen veturi. Kaupungin matkailubrändi on kuin marionetti, joka ei tiedä, millä koreografialla tanssia ja miten matkailijat hurmata.

Toinen brändimielikuvaa laimentava tosiasia on kaupungin näivettyvä ydin: miten saada keskusta-alueen sydän sykkimään? Jos missä, juuri kaupungin keskustassa suunnitelmallinen brändäys tulee näkyä ja fasiliteetit toimia. Matkailijat saapuvat useimmiten kohdepaikkakunnan keskustaan, johon majoitutaan, jossa vietetään aikaa, shoppaillaan ja josta tehdään retkiä lähikohteisiin.

Keski-Suomi on maailman saunamaakunta ja Jyväskylä sen keskus. Saunakulttuurin kylkeen kuuluu luontevasti liikuntapääkaupungin aktiviteetit ja vastuullinen matkailu.

Tehdään Jyväskylän keskustasta saunakulttuurin ja hyvinvoinnin näyteikkuna sekä toimintapaikka. Luontoretkelle, hiihtämään, pyöräilemään, kiipeilemään, vesille – kaikki on aivan lähellä. Keskustasta järjestetään vaivattomat siirtymät aktiviteetteihin vastuullisesti lihasvoimaa käyttäen. Aktiivilomailija siirtyy huhkimisen jälkeen saunaan, syömään ja vaikka kehonhuoltoon tai kulttuuririentoihin, Aallon askelissa. Tyhjiä liiketiloja ja rakennuksia keskustassa riittää saunakulttuurin ja hyvinvointimatkailun asemapaikaksi.

Matkailijana tiedämme kokemuksesta, kun elämyspaketit on tuotteistettu valmiiksi ja ostaminen on tehty helpoksi, ostopäätös syntyy nopeasti. Tarvitaan eri toimijoiden kesken yhteistyötä, tuotteistamista, markkinointia, myyntiä ja toimivat online-myyntikanavat. Meneillään on jo Keitele-Päijänne -alueen matkailun kehittämisprojekti. Myös Keski-Suomen matkailustrategia vuosille 2021–2025 on valmistunut. On tahtotilaa ja visiota tehdä maakunnastamme vastuullinen ja kansainvälisesti menestyvä Järvi-Suomen luonto-, elämys- ja kulttuurimatkailualue. Otetaanpa näistä alueellisista päänavauksista lisäpontta myös matkailutoiminnan kehittämiseen ihan tässä Meidän Jyväskylässä, kaupungin keskustaa myöten.

Mervi Turunen

kuntavaaliehdokas (kd.)

Julkaistu Keskisuomalaisessa 4.2.2021.

Kuka on Mervi Turunen?

Olen syntyjäni savolainen, varttunut Pieksämäellä Porsaskosken kylällä. Maatalous- ja pitopalveluyrittäjien tyttärenä opin työntekoon varhain. Kaikenlaiset hommat aina mansikanpoiminnasta lihasikojen ja koivuntaimien kasvatukseen tulivat tutuiksi, niin kotona kuin toisilla työnantajilla työskennellen. Perheessäni sain vahvat juuret ja kantavat siivet. Minuun luotettiin, annettiin yrittää ja kannustettiin niin harrastuksissa, opinnoissa, töissä kuin ihan ihmisenä tekemään valintoja ja kantamaan vastuuta.

Opiskelin lukion jälkeen luonto- ja maaseutumatkailun tradenomiksi, jonka jälkeen työskentelin kaupan alalla. Halusin vielä syventää osaamistani, joten opiskelin Jyväskylän yliopistossa kauppatieteiden maisteriksi, pääaineenani markkinointi. Opiskelin laajasti kauppa-, yhteiskunta- ja kasvatustieteiden sivuaineita ja täydensin myöhemmin opintojani aikuiskasvatustieteen aineopinnoilla sekä opettajan pedagogisella pätevyydellä.

Olen työskennellyt Jyvässeudun 4H-yhdistyksessä lasten ja nuorten yrittäjyys- ja työkasvatuksen parissa, TE-toimistossa muutosturva-asiantuntijana ja viimeiset kahdeksan vuotta olen toiminut Cimson Koulutuspalveluilla ura- ja yrittäjävalmentajana sekä Keski-Suomen koulutuspäällikkönä.

Olen ratkaisukeskeinen ja idearikas uurastaja sekä mahdollisuuksien tunnistaja. Rohkeus ilmenee siten, että pystyn keskustelemaan vaikeistakin asioista, haluan vaikuttaa ja edistää omalla toiminnallani avointa ilmapiiriä. Luovuus ilmenee minussa siten, että keksin ratkaisuja niissäkin tilanteissa, joissa voi näyttää jo näköalattomalle. Toisaalta, osaan tarvittaessa myös päästää irti asioista ja orientoitua muutokseen. Minulle tärkeitä arvoja ovat ihmisarvo, perhe, terveys, työ, usko ja luottamus Jumalaan sekä merkityksellisten asioiden tekeminen. 

Jyväskyläläistyin vuonna 2002 ja täältä minä ja perheeni emme lähde mihinkään. Jyväskylä on sopivan kokoinen kaupunki, täällä on runsaasti luontoa, jossa liikkua, harrastaa ja kerätä luonnonantimia. Täällä on meidän elämä, työt ja ystävät. Sukukin on lähellä tuolla Savon puolessa sekä kätevät kulkuyhteydet keskeltä Suomea joka suuntaan.

Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja nyt kristillisdemokraattien ehdokkaana vuoden 2021 kuntavaaleissa. Minua on pyydetty mukaan jo parilla aiemmalla kierroksella, mutta ei ollut vielä oikea aika. Nyt lastemme ollessa isompia olisi iltaisin aikaa myös kuntapäätäntään. Olen käytettävissä!

Seuraa ajankohtaisia julkaisujani FB-sivuilla @merviturunen.jkl ja Instagramissa @meidanjyvaskyla

Tienattu euro on palkitsevin euro (Julkaistu Keskisuomalaisessa 27.11.2020)

Luodon kunta on vuodesta toiseen työllisyystilastojen kärjessä työttömyysprosentin ollessa viimeisimmässä katsauksessa 3,5 % (9/2020, TEM). Jyväskylässä luku oli 13,7 %. Vaikka piskuista Luotoa ei voi rakenteiltaan laittaa samalle viivalle Jyväskylän kanssa, olisi meillä opittavaa luotolaisesta mentaliteetista ”Oma työpaikka on aina parempi kuin tukien nosto”.

Mitä varhemmin nuori saa palkitsevan kokemuksen omalla työllä tienaamisesta ja onnistumisesta, sitä todennäköisemmin hän on myös aikuisiällä joustava työn suhteen ja yrittäjäksi ryhtyminenkin koetaan normaaliksi tavaksi tienata elantonsa.

Peruskoulu voi tuottaa haasteita, jos on oppimisen pulmia ja/tai ei ole motivaatiota. Nämä nuoret voivat kuitenkin olla tulevaisuuden toivosukareita, jolla ei kertomansa mukaan ollut huima koulumenestys, mutta pistämätön bisnesvainu kylläkin.

Peruskoulussa olisi hyödykästä perustaa opintoihin sidottuna ryhmiä, joissa nuoret saisivat TET-jaksoja syvällisemmin tuntumaa työelämään ja yrittäjyyteen Tiimiakatemian hengessä: projekteja ja työkeikkoja asiakastyönantajille.  4H-yrittäjyys on valmis konsepti 14–29-vuotiaille nuorille. Pelkästään Jyväskylän seudulla on jo noin 60 4H-yrittäjää. Nuoret viettävät aikaa Veturitalleilla, keskustassa ja Sepässä. Avattaisiinko näihin paikkoihin nuorten yrittäjyys- ja työmestoja?

Teemme omissa laareissamme hyvää työtä, yhdessä voisimme tehdä erinomaista työtä alle 30-vuotiaiden parissa. Yhteistä rajapintaa eri-ikäiset ja eri osaamisasteiset kohderyhmät huomioiden löytyy monilta toimijoilta, kuten TE-palvelut, työllistämisen kuntakokeilu, yläkoulut, toisen ja korkea-asteen oppilaitokset, EduFutura, järjestöpuolelta mm. 4H, YAD, Jyväskylän Katulähetys ja lukuisat muut toimijat.

Mukaan yhteispeliin myös yrityksiä ja yrittäjäyhteisöjä, kuten Crazy Town ja Jyväskylän Yrittäjät. Yrityksille lisää rohkeutta ja tahtotilaa nuorten palkkaamiseen. Nuori voi olla osaamisessaan vehreä, mutta piankin jo yrityksen innovaattori ja tuloksentakoja. Työikäisten nuorten palkkaamiseen on usein saatavilla tukeakin.

Tiukassakin taloustilanteessa eri toimijat hyötyvät yhteistyöstä. Sitran ja THL:n tutkimuksen mukaan pelkän peruskoulun varaan jäävä nuori maksaa yhteiskunnalle noin 300 000 euroa elämänsä aikana. Jos mukaan otetaan laajemmin esimerkiksi terveydenhuollon kustannukset, voi hintalappu olla jo jopa miljoona euroa. Ihan perusmatikalla havaitaan, että tehokkaalla yhteistyöllä syntyy sekä säästöä että kilisee euroja niin kaupungille kuin toimijoille. Mikä tärkeintä, nuoret saavat työtä, toimeentuloa sekä luodaan kasvumahdollisuuksia uusille menestystarinoille.

Mervi Turunen

Koulutuspäällikkö, Jyväskylä

Kuntavaaliehdokas, KD